Valentinsdag

Heissan!

En oo mikään suurin ystävänpäivän fani mut tänä vuonna tein poikkeuksen sääntöön ja suostuin lähtemään treffeille. Kaikki ystäväni olivat jonkun kanssa 



Deittini pelaa siis jääkiekkoa ja hänellä oli peli eilen ja tapasimme vasta hänen pelinsä jälkeen. Menin kuitenkin katsomaan jo ottelua HPK:ta vastaan. Olen nyt käynyt katsomassa muutamaa peliä ja aina on ollut hauskaa. Eilen olin yksin, vaikkakin välillä siltä ei tuntunut, koska kaiken laiset juntit tulivat kyselemään kuulumisia Yksi parhaista lähestymisistä meni näin: "Moi, kuka noista saa sua panna?" Hieman hämmentyneenä vastasin, että suosittelen huolehtimaan omista asioisttaan joihin se ei mielestäni kuulu. Peleissä aika kuluu mielestäni hyvin nopeasti, alan jo hieman oppimaan pelaajien nimiä ja tunnistan jo pelaajia joita olen tavannut ilman varusteita ;)


Saatoin nauraa yksinäni ääneen tilanteelle missä HPK:n maali vietiin pois kentältä. :D Katsomot olivat ikävän tyhjät, vaikka kuulemma oli ollut tarjous jolla sai kaksi lippua yhden hinnalla. Ikävää sinänsä, että ihmiset eivät enää jaksa vaivautua hallille. Toisaalta kuka haluaa tulla katsomaan joukkuetta joka häviää suuremmalla todenäköisyydellä kuin voittaa?

Ilves hävisi siis 1-4 ja hieman mietin, onko mieli nyt maassa ja treffeistä ei tule mitään, mutta onneksi olin väärässä. Pelin jälkeen kävimme syömässä ja sain kukkia. En ole mikään kukkaihminen sillä saan ne aina yhdessä yössä kuolemaan, mutta tottakai se aina mieltä lämmittää kun toinen on minua ajatellen ne ostanut. Meillä oli ihanaa yhdessä ja suhteemme alkaa olla siinä tilassa, missä yleensä minä olen livistänyt ja kertonut että en ole vielä valmis sitoutumaan ja asettumaan aloilleen. Tällä kertaa päässäni pyörii kuitenkin hyvin erilaiset asiat kuin ennen. Ehkä haluankin poikaystävän? Ehkä haluan kertoa päiväni tapahtumista, ja nukahtaa saman miehen viereen joka ilta?
Viime aikaiset tapahtumat ovat ehkä vaikuttaneet minuun jollain lailla ja ymmärrän paremmin kuinka arvaamatonta elämä saattaa olla. Tai sitten aikaisemmat miehet eivät ole olleet minulle niin tärkeitä vaikka olenkin niin luullut.


xoxo Viola