keskiviikko 17. huhtikuuta 2013

Kultakutrit

Minulla on luonnostaan kihara, pörröinen ja hieman karhea hiuslaatu. Kovin pitkä tukkani ei ole, siksi omistan vaaleat clip on -pidennykset, jolla saan hiuksiin tarvittaessa tuuheutta ja pituutta. Aina en edes baariin lähtiessä niitä jaksa käyttää, mutta niillä saa kuitenkin vaihtelua ja vivahdetta normi lookkiin. Hiuksia hoidan päivittäin erittäin hellävaraisesti. 

Tangle teezerin lisäksi mulla on kaksi luottotuotetta: hiusöljy Elixir 79 ja hiuksiin jätettävä hoitoaine EKS hydro-nutritive. 
Molemmat ostan aina kampaajaltani. 


Tällä hetkellä syön testimielessä Priorin hiuskapseleita, jotka vahvistavat hiusta ja ravitsevat hiusjuurta. Kapseli sisältää mm. kasviuutetta, rautaoksideja sekä erlaisia vitamineja. Omat "vauvahiukseni" ovat kasvaneet vauhdilla, joten suosittelen lämpimästi mikäli pitkä talvi on kuivattanut omaa hiuspohjaa. 


Tällä hetkellä käytössä on myös Aussie Miracle tuotteita. Viereisessä kuvassa on mun kaverin taiteilema kampaus erääseen juhlavaan tilaisuuteen.


Tälläistä tällä kertaa. Puss och Kram Henrika

tiistai 16. huhtikuuta 2013

Elämänkumppani

Moi. Viola on paljon jauhanut täällä miehistä, joten nyt on mun vuoro. Oon viime aikoina kokenut vähä uudenlaisia asioita ihmissuhteissa ja lisäksi oon jo pidemmän aikaa pohtinut sitoutumista elämänkumppaniin. Yllätävän vaikeeta kasata kaikki ajatukset sellasiksi ettei jengi provosoidu liikaa.


Elämäni aikana oon ollut vain kahdessa pidemmässä suhteessa, josta pidempi kesti vuoden ja 2 viikkoa. No näiden kahden pitkän suhteen lisäksi mulla on ollut lukuisia lyhyempiä suhteita. Näissä lyhyissä suhteissa ollaan jonkin aikaa erittäin tiivisti yhdessä, jonka jälkeen siirrytään friendzonelle. Näiden lyhyiden suhteiden seurauksena oon saanut monta elämänkumppania. 

Lyhyen suhteen lyhyt kaava:

  • Lyhyt suhde alkaa. MIKSI? Koska osapuolet ovat kiinnostuneita toisistaan.
  • Tapailu ajautuu friendzonelle. MIKSI? Koska nainen nauttii omasta tilastaan eikä halua päästää uusia tuttavuuksia liian lähelle. Nainen ei ole erakko, koska hänellä on aina ollut paljon ystäviä. Usein mies myös haluaa edetä vauhdilla eikä nainen ole siihen valmis. 
  • Friendzonelle saatetaan siirtyä jo noin kuukauden tapailun jälkeen. MIKSI? Koska nainen ihastuu uuteen mieheen, harkitsee uskottomuutta tai on uskoton. 
  • Yleensä tässä vaiheessa suhde kaatuu. MIKSI? Koska nainen on rehellinen ja kertoo tilanteesta, jonka seurauksena mies kehoittaa naisen omistautuvan vain hänelle. 
  • Mies haluaa omistautuvan naisen. MIKSI? Koska mies uskoo yhteen elämänkumppaniin ja saatavilla olevaan seksin sekä haluaa sitoutua/pariutua/perustaa perheen. 




Toisin kuin mies uskon, että jokaisella ihmisellä on useita elämänkumppaneita. Elämänkumppani voi olla kuka tahansa, esimerkiksi ystävä niin mies kuin naispuolinen, pikkuserkku, aviomies tai perheenjäsen. Elämänkumppanin kanssa voit toteuttaa itseään juuri sellaisena kuin olet eikä hän tuomitse. Menneisyyden elämänkumppanit tulevat myös aina kulkemaan lähellä.  

  • Jos elämänkumppaneita kertyy useita, niin MIKSI pitäisi sitoutua yhteen mieheen? No tähän en osaa edes vastata. Nainen saattaa olla sitoutumiskammoinen, mutta mielellään kuitenkin tapailisi (ja sitoutuisi) useaan mieheen. Tällöin nainen ei kyllästy yhden ihmiseen seuraan. Valitettavasti vallitsevat normit vain paheksuvat useaa miestä samaan aikaan ja näin ollen nainen saa usein moraalista saarnausta niskaan. 

Elämäni miehet ovat aina olleet suurinpiirtein saman ikäisiä tai muutaman vuoden vanhempia kuin minä. Tällä hetkellä kuitenkin tapailen miestä pappaa, joka on minua reilu 15 vuotta vanhempi. Aluksi suhteemme oli erittäin platoninen, mutta ajan kuluessa se on syventynyt. Ajatusmaailmamme kohtaavat ja hän on yksi elämänkumppaneistani. Hän on naimisissa elämänkumppaninsa kanssa ja itse aion tapailla muita miehiä.

Postaus tiivistettynä: Yksiavioisuus on perseestä! Olkaa onnellisia ja alastomia!

Puss och Kram Henrika

perjantai 5. huhtikuuta 2013

Miehet 2.0



Jatkan edelleen samasta aiheesta. Tänään kirjotan asioista jotka ovat mielestäni ehdottomia Turn Offeja!

1. Epäsiisteys tai huono hygienia
Tähän kuuluu tarkemmin selitettynä kaikki ulkonäköön liittyvä epäsiisteys. Likaiset hiukset, pitkät kynnet, rehottavat kulmakarvat, keltaiset hampaat, nöyhtäiset tai likaiset vaatteet, ihon epäpuhtaudet. (Tiedän että joillan kyse on aknesta, mutta siihenkin suurin osa saisi avun ihotautilääkäriltä, puhun nyt siis kokemuksen syvällä rintaäänellä!) Kaikista pahin kuitenkin on HAJU! Hyi kuinka kamalaa on jos mies haisee hielle tai tunkkaiselle tai muuten vaan pahalle.

2. Tupakointi
Haisevat sormet ja hengitys sekä kellastuneet ja haisevat kynnet. Do not work for me..

3. Hipsteri
Kymmenen vuotta sitten heitä kutsuttiin nörteiksi. Jostain kumman syystä tällä hetkellä suosiossa oleva ilmiö joka ei sytytä minua lainkaan!

4. Karvat
Karvaton selkä on ehdoton, mutta myöskään rintakarvat eivät ole suosiossani. Käsissä ja jaloissa saakin olla karvoja kunhan ne eivät ole pidemmät kun miehen hiukset.. Kulmakarvat pitää olla siistit ja ojennuksessa. Parta ja viikset ehdoton NoNo. Kainalokarvat suvaitsen, koska mun mielestä karvaton kainalo miehellä olis jotenkin outoa.. Alhaalla suosin myös mahdollisimman vähäistä karvoitusta.


5. Muuta
Iso nenä, korvakoru, kalju, taloudellisesti epävakaa, rapajuoppo, absolutisti, uskonnollinen, laiha ja lihakseton, pitkät hiukset, liiallinen kummeli-huumorin kylväminen, ei osaa nauraa itseleen.

Hups tulipa pinnallisuuteni taas esiin tätä kirjoittaessa. Olisin voinut jatkaa listaa vielä vaikka kuinka paljon, mutta ehkä tästä saa jo jonkulaista kuvaa.. Tasapainon säilyttämiseksi listaan vielä muutaman asian jotka ovat mielestäni todellisia Turn Oneja.



Lihaksikkuus, siisti ja trendikäs pukeutuminen, varallisuus, ruskeat silmät, miellyttävä tuoksu, urheilullisuus, seksikkyys (en osaa tarkemmin selittää, mutta joistain ihmisistä vaan huokuu sellaista seksikkyyttä.) Myös miehet puvuissa saa mut syttymään helposti.

Kuva: Weheartit.com

Luv u! Viola

tiistai 2. huhtikuuta 2013

Miehet




Hey, haluan tähän väliin jakaa vähän ajatuksiani miehistä. Oi nuo ihanan ärsyttävät vastakkaisen sukupuolen edustajat ovat aiheuttaneet pään vaivaa meille naisille jo liian monta vuotta! Itse olen jo muutaman vuoden noudattanut ajattelu tapaa If you can't beat them join them. Enkä tällä nyt tarkoita sitä että olisin lesbo, vaan että pelaan sitä kuuluisaa ihmissuhde peliä heidän "säännöillään". Koen joskus olevani mies naisen ruumissa, koska en todella halua parisudetta, lapsia, enkä helliä hetkiä. Mielummin valitsen rahan, seksin, autot ja golffin. Yksi iso NoNo listallani on halailu ja pussailu ns. kaikenlainen cuddling on mielestäni vastenmielistä. Todella monen miehen mielestä seksin jälkeen on mukava halailla ja pussailla ja nukkua lusikka asennossa. Ei kiitos! Mielummin lähden vaikka keskellä yötä taksilla kotiin nukkumaan omaan ihanaan sänkyyni. Yksin.

Ongelma syntyy silloin kun mies on minun luonani.. Voinko pyytää häntä siirtymään sohvalle? Ehkä, mutta en kehtaa. Yleensä tyydyn siihen, että leikin nukkuvaa ja odotan että mies nukahtaa, heti sen jälkeen irrottaudun otteesta ja nukun tilavasti kaukana siitä toisesta olennosta sängssäni jonka iho yleensä vielä hohkaa kuumaa ilmaa metrin päähän. Useamman kerran olen kertonut miehille tästä ongelmastani yleensä saan vastaukseksi jotain siitä että olen ollut vain väärien miesten kanssa tai ole nyt mukava mulle ja tuu tänne kainaloon.. Yyh kainalo, hikinen yleensä myös hyvin karvainen paikka.


Baarissa pelimiehet tunnistaa kaukaa ja nopeasti. Ei välttämättä ulkonäöstä vaan siitä asenteesta. Lempi harrastukseni baarissa onkin mennä jutulle tälläisen miehen kanssa. Yleensä näyttelen ensin viatonta tyttöä, ja illan päätteeksi annan hänelle puhelin numeroni, mutta menen kotiin yksin (muutamaa alkoholin aiheuttamaa poikkeusta lukuunottamatta) Viestin tulossa kestää yleensä kahdesta neljään päivää. Jos viesti tulee seuraavana päivänä hylkään kokelaan heti, True pelimies ei ikinä lähetä viestiä seuraavana päivänä. Yleensä viestissä kysytään miten menee/on mennyt ja ollaan hyvin kiinnostuneita minusta. Itsestään viestissä ei kuulu kertoa mitään. Tähän viestiin vastaan yleensä 1-2 tunnin kuluessa. Haluan vielä tässä vaiheessa vakuuttaa miestä uskomaan, että olen tavallinen kala muiden joukossa. Seuraava vaihe on tapaamisen sopiminen. Itse suosin julkisia paikkoja joissa on tarjolla alkoholia. Tämän tapaamisen idea on saada mies kiinnostumaan minusta. Yleensä siihen riittä ulkonäkö sekä huumorintaju (seksi, kyllä käytän sitä aseena tässä pelissä). Sen jälkeen roolit alkavat pikkuhiljaa vaihtumaan.

 Kaikki kuvat: weheartit.com

Täydellinen lopputulos on yleensä se, että mies haluaa baariin lähtemisen sijaan jäädä kotiin sohvalle katsomaan elokuvaa ja tekemään ruokaa. Mies suunnittelee jopa yhteistä loma matkaa jonnekin, ja saattaa ehdotella päivällistä hänen vanhempien luona. Tässä vaiheessa minun kiinnostus miestä kohtaa lopahtaa. En vain kestä sitä, että joku on riippuvainen minusta. Tie ensitapaamisesta loppuun kestää yleenä 2-4 kuukautta. Tiedän tekeväni paskasti tätä miestä kohtaan, mutta onneksi tiedän että mies todennäköisesti suunnitteli tekevänsä minulle samanlailla en koe minkäänlaista katumusta tai pode huonoa omaatuntoa.


Viola




keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

Lahti Ski Games

Heissan!

Vähän lykkääntynyt tää postaus, oon pitäny itteni super kiireisenä mun sixpack back to life-projektin kanssa, ja ravannut salilla joka päivä. Mutta niin siitä Ski Games viikosta! Koko viikon oli upea ilma ja aurinko sai kaikki hymyilemään. Helsingissä tavattiin Jesper ja käytiin yhdessä syömässä ja juomassa Virgin Oilissa. Söin Menu Americanon joka oli todella hyvää hintaansa verrattuna (33e). Se sisälsi siis alku-, pää-, ja jälkiruoat. Syömästä lähdettiin Henrikan kanssa LV:lle kierreltiin sielä jonki aikaa, vaikka tiesin kyllä mitä aijon ostaa. Ostin siis Neverfull GM Damier Ebenen. Laukku on hyvän kokoinen ja arkikäyttöön sopiva. Voi ottaa olalle vaikka tennareiden kanssa kun ei ole niin hieno. Tovin mietin että ostanko isomman koon, jota voisi käyttää matkustaessa, mutta päädyin tähän sen käytännöllisyyden vuoksi.

Omistan siis jo Louis Vuittonin mustan Alma GM:n jota rakastan ylikaiken ja Eva Clutch, joka muuten on ollut jo melkein puoli vuotta lainassa yhdellä kaverillani, ehkä vihdoin muistaisin pyytää sen takaisin.

Lahteen saavuimme Torstaina illalla. Nopea kaunistautumishetki ja kohti Amarilloa, jossa ikävä kyllä oli todella kuollutta. Soitimme siis eräälle Lahtelaiselle kaverille joka kertoi, että torstaisin on Dublinissa hanajuomat kaksi euroa eli sielä luultavasti olisi väkeä. Menimme siis sinne, mutta voinette kuvitella minkälaisia ihmisiä sielä oli jos tuo tarjous oli kaikki paikalle houkutellut. Olimme Henrikan kanssa varmaan baarin ainoat asiakkaat jotka tilasivat viiniä niiden kahden euron hanojen sijaan. Noo ei annettu muun porukan haitata meidän menoo vaan pidettiin tunnelma korkeella! Oli hauska ilta joka päättyis pitseeriaan ja omalla kohdallani melkein pöytään nukahtamiseen eli kovaa meni.. :)

Perjantaina  nukuttiin piiitkään ja otettiin super rennosti aamupäivä. Perinteitä kunnioittaen kävimme syömässä Raxissa jossa saa siis todella halvalla hinnalla syödä ja juoda niin paljon kun maha vetää. Taas piti ikävä kyllä todeta, että aika todellakin kultaa ne muistot ja pitsat olivat aika mitään sanomattomia. Onneksi salaattipöydästä löytyi jotain meillekin maistuvaa, ja jälkkäri jätski oli tietysti herkkua! Shoppailimme tovin Lahden keskustassa (joka on kieltämättä aika vaatimaton) jonka jälkeen lähdimme hotellille valmistautumaan iltaan. Perjantaina oli Lahdessakin jo eloa, ja suuntasimme Jackalopeen joka on mielestäni Lahden ehdoton ykkös paikka! Hyvät juomat, hyvä musiikki, kahden euron shottibaari ja plussana hauskat portsarit!. ;) Ilta oli hauska ja tutustuimme muutamaan Lahtelaiseen tai Sysmäläiseen mieheen, joiden kanssa lähdimme jatkoille saunomaan yhden heistä asunnolle. Ja hyvät olivatkin löylyt heidän saunassaan. Hihhi.

Lauantaina kävimme brunssilla jonka jälkeen päätimmä käydä katsastamassa kisapaikan. Meno sielä oli aika villiä varsinkin Puolalaisilla tuntui olevan kova meno päällä jo alkuillasta! Ei jaksettu kovin kauaa katsella kisoja ja päätimme käydä viinilasillisilla Santa Fessä ja palata hotellille valmistautumaan taas iltaa varten. Yleensä aina ulos mennessäni laitan clip on pidennykset ja kiharran hiukseni laineille. Meikkini on aika kevyt illallakin.

Illalla sitten tapasimme Amarillossa Norjan ja Jenkkien maajoukkuelaisia joiden kanssa jatkoimme iltaa Tivoliin ja Teereenpeliin. Ilta oli melkein täydellinen ja jatkot pidettiin norskien hotellilla.. Kuvia on tapamme mukaan kovin vähän, koska emme ole vielä oppineen bloggareiden tavoille ja hihhuloi kameran kanssa joka kulmalla..Saatin kumminkin kuva musta U.S Ski Team takki päällä! Järkyn värinen, eikö?


xoxo Viola

torstai 21. maaliskuuta 2013

Tennarit

Hej taas pitkästä aikaa. Lahti ski gameistä kotiuduttu (postaus sieltä tulossa). Nyt eletään taas niin minuutti aikataululla ettei ole ehtinyt miettiä blogia yhtään. Hyvää kuitenkin kuuluu, ihanaa kun solen skiner eikä taivaalla näy pilven hattaraa!

Tällä viikolla mulla syttyi ihan hirvee tennari himotus. Eilen sitten kiersin tampereen kaupat tennareita silmällä pitäen. Löysin seitsemän (7!!!) täydellistä paria. Hmm, total madness. En ehkä kuitenkaan ihan niin montaa paria tarvitse vai tarvitsenko?!?!!? Ne vaan oli niin ihania...

Viikonloppuna lähden helsinkiin morottaan mammaa ja pappaa ja aion tsekkailla tennarivalikoiman myös siellä hehe ;)


Converseja kenkähyllystä löytyy jo enemmän kuin laki sallii mut nää ois aika herkullisen väriset.

Vagabond cortuna

Vans of the wall
Oon ilmeisesti ollut jäätävässä tennari tärinässä, kun kuvat on heilahtaneita. :D
Puss och Kram Henrika


tiistai 5. maaliskuuta 2013

Foodporn

Nautin ruuan laitosta ja sen syömisestä. Sitä tiettyä lempiruokaa minulla ei ole, sillä napani vetää kaikenlaista aina herkuista terveelliseen ruokaan. Olen myös kokeilunhaluinen ja maistelen mielelläni uusia makuja. Yksin syöminen on mielestäni surullista, mutta onneksi voin lähes aina pyytää Violaa liittymään seuraan. Kerran Violan ollessa matkoilla skypetimme ja ruokailimme samaan aikaan hih <3

Vaikka kokkaaminen onkin hauskaa puuhaa mikään ei silti ole niin ihanaa kuin se että joku on valmistanut juuri sinulle jotain herkkua. Siinä sitten syötte kynttilän valossa ruokaa ja jälkiruuaksi nautitte toisistanne. Eikö kuulostakin joka naisen unelmalta? Perjantaina on kansainvälinen naistenpäivä joten huomio kaikki mieslukijat: tätä naisesi arvostaa! Ja naiset nyt on kaikki säännöt sallittuja illallisen toivossa ;)

Ruuan valokuvaamista olen aina pitänyt vähä hassuna, mutta päätin nyt näin kotioloissa ottaa kuvat sunnuntain aterioista. Iltapalan tosin pistelin poskeeni ennen kuin muistin ottaa valokuvaa. Naurattaa ihan itseänikin kuinka lusikka painotteista ruokaa tulee syötyä!

Aamiainen: Neljän viljan puuro ja mansikat


Lounas: Mozzarella salaatti


Välipala: Maustamaton jugurtti, piltti ja mysli


Päivällinen: Jauhelihakeitto ja ruisleipä
Puss och Kram Henrika

maanantai 4. maaliskuuta 2013

Jägerbomb og Lederhosen

Heidå!

Pitkästä aikaa taas jaksan kirjoittaa jotain! Kaikki on ollut aika normaalia ja mitään ihmeellistä ei oikeein ole tapahtunut pitkiin aikoihin. Oon treenannut ja nukkunut ja käynyt silmätohtorilla 3 kertaa kahden viikon aikana. Joudun siis käyttämään piilolinssejä kokoajan, ja olen lopen kylläsynyt niihin. Vahvuus on - 1 joka ei siis todellakaan ole paljoa ja esim. autoa voin ajaa ilman korjausta. Silti en enää jaksa kokoajan säätää linssien kanssa vaan olen menossa laser leikkaukseen ja olenkin selvitellyt eri mahdollisuuksia ja paikkoja missä niitä tehdään. Kerron myöhemmin lisää ja mihin paikkaan päädyn!

Loppuviikosta matkaamme Henrikan kanssa Suomen Chicagoon eli Lahteen! Sielä järjestetään Lahti Ski Gamesit ja meille on muodostunut jo perinteeksi lähteä katsomaan noita kisoja ja kisailijoita ;)
Viime vuonna tapasimme pari komeaa Ranskan maajoukkueen hiihtäjää joiden kanssa meillä muodostui pienehkö "lomaromanssi". Hihhih. Tänä vuonna Norjan matkan innoittamana taidamme tällä kertaa etsiä kiikariimme Turskamaan edustajia. Keskiviikkona matkaamme kohti Helsinkiä jossa yövymme jossain keskustan Sokos hotelleista, koska olen saanut sinne kanta-asiakaskortin. Ollessani Turussa asuin koko ajan hotellissa ja melkein aina matkustaessani Suomessa valitsen Sokos hotelli, ja olenkin jo niin hyvä asiakas, että saan veloituksetta supeior-huoneen. Muuten tietenkin nukkuisimme veljeni Jesperin asunnossa, mutta hänen kaverinsa Ruotsista ovat täällä koko viikon emmekä todella halua sinne riehunnan keskelle!

Helsingissä aijomme shoppailla ja viettä (toivottavasti) aurinkoista kevät päivää! Aijon myös laajentaa Louis Vuittonin laukkuperhettäni eräällä yksilöllä, mutta siitä lisää kun saan laukun kätösiini.

Loppu viikon tunnusbiisi on ehdottomasti DJ Broilerin After Ski !

Viola

lauantai 2. maaliskuuta 2013

Oslo


Hej!

Oslosta on nyt kotiuduttu, buuuuu! Olisin viihtynyt siellä pidempäänkin. Rehellisesti sanottuna en muista koska olen viimeksi nauranut yhtä paljon. Oslo on idyllinen kaupunki. Hintataso on toki korkea joten mitään budjettilomaa sinne ei kannata lähteä viettämään.

Smart parking ;)
Tähän väliin pakko ylistää Tangle Teezeriä. Jo ekana iltana huomasin jättäneeni omani kotiin ja suihkun jälkeen jouduin selvittämään takkutukkani kammalla. Vieläkin puistattaa se tunne kuinka kampa repii hiuksia. Niinpä käväsin heti aamusta ostamassa itselleni uuden. Parikymppiä hiusten ylellisyydestä on todellakin pieni hinta!

Kultakimpaleeni
No mutta takaisin Oslon tunnelmiin. Viikon aikana tuli syötyä hyvin, rentouduttua kylpylässä, kiivettyä Holmenkollenille, shoppailtua ja iha vaan chillailtua. Ehdoton kohokohta kuitenkin oli Baletti esitys, jonka jälkeen kävimme viini- ja shamppanjalasillisilla törkeen mageessa loungessa.

Hyppyri
Aurinko paisteli ja muutenkin oli ihanan keväistä. Holmenkollenille tosin kiivetessä oli pilvistä eikä sää kirkastunut ennen kuin laskeuduimme alaspäin. No maisemat oli jokatapauksessa henkeäsalpaavat. Käsittääkseni myös Suomessa on ollut aurinkoista joten aika samoilla linjoilla Oslossa oltiin. Kamera ei ollut matkassa, kaikki satunnaiset otokset ovat iipuhelimella otettuja.

Uusi Tiger of Swedenin neule
Puss och Kram Henrika





sunnuntai 17. helmikuuta 2013

Tuoksut

Omistan törkeen määrän havuvesiä, mutta nyt esittelen henkilökohtaiset lempparit.

Eli pidemmittä puheitta:
  • Lancome - Miracle forever
  • YvesSaintLaurent - Parisienne à lextrème
  • Versace - Bright Crystal
  • Salvator Ferragamo - Signoria


Mamman ja papan vierailu oli ihan parasta. Vietin koko viikonlopun perheen kanssa ja oon ihan kuin eri ihminen! Elämällä on taas tarkoitus :)

Puss och Kram Henrika

Peppu



Heissan

nyt kun munkin elämä on vihdoin normaalisoitunut oon päässy taas treenaan kunnolla. Laihduin noin kahdeksan kiloa tässä puolen vuoden aikana kun ei ruoka maistunut, ja kaikki mikä lähti oli siis lihasta. Mua oksettaa sellaset super laihat ja muodottomat vartalot, sellaisen omistin ennen itsekin. Sellaisen vartalon eteen ei tarvitse tehdä mitään, ei edes syödä! Lihavuuskin vaatii enemmän työtä. En halua kehonrakentajan vartaloa vaan kiinteän ja sopivan treenatun, ja pyöreän peppuni takaisin! Olen harrastanut kilpaurheilua n. 10 vuotta ja minulla on suhteellisen lihaksikkaat jalat ja käsivarret. Lisäksi olen 180cm pitkä, jos pääsisin lihomaan vähänki olisin jättiläinen.

Ruokavalioni on mielestäni normaali. Syön silloin kun on nälkä ja välillä pidän herkkupäiviä. Suurin paheeni on ehdottomasti ulkonasyöminen jota teen vähintään kolmesti viikossa. En pysty noudattamaan aamupala-välipala-lounas-päivällinen-iltapala kaavaa, sillä jokainen päiväni on erilainen. Yleensä syön aamiaisen 10 aikaan. Kolmen aikaan jotain pientä välipalaa ja kuudelta päivällisen. Päivällisen koosta riipuen iltapala jää väliin tai syön hedelmiä tai muuta.

Kuntosalilla käyn 3-5 kertaa viikossa. Yleensä poljen kuntopyörää 20 minuuttia jonka jälkeen juoksen 20 minuuttia mahdollisimman kovaa. Sen jälkeen siirryn salin puolelle jossa vietän noin tunnin ja sitten suihkun kautta kotiin. Käyn salilla jossa on mahdollisuus osallistua ryhmäliikuntatunneille, en kuitenkaan koskaan olen oppinut pitämään niistä. Ainoa jossa epäsäännöllisesti käyn on kahvakuula. Tosin senkin tunnin taso on huomattavasti laskenut. Muutenkin olen lopen kyllästynyt saliin jossa käyn. Heillä on 3 pistettä Tampereella, joista ainoastaan yhdessä on kunnolliset parkkipaikat. Lisäksi sielä pyörii teinejä jotka tulevat salille sotameikit naamassa ja lisäkkeet hiuksissa juoruamaan viime viikonlopun tapahtumista senssissä. Kuten Henrikan viime postauksesta saattoi päätellä pt suhde ja kaikki muutkin suhteet mitä meillä oli Pasiin ovat katkenneet ja uusi pt onkin molemmilla hakusessa! Treenaaminen ilman pt:tä on toki vapaampaa, mutta itse olen huomannut, että nykyisin salilla käynti saattaa jäädä helpommin väliin, kun ei ole sovittua tapaamista paikan päällä.


Viola




perjantai 15. helmikuuta 2013

Valentinsdag

Heissan!

En oo mikään suurin ystävänpäivän fani mut tänä vuonna tein poikkeuksen sääntöön ja suostuin lähtemään treffeille. Kaikki ystäväni olivat jonkun kanssa 



Deittini pelaa siis jääkiekkoa ja hänellä oli peli eilen ja tapasimme vasta hänen pelinsä jälkeen. Menin kuitenkin katsomaan jo ottelua HPK:ta vastaan. Olen nyt käynyt katsomassa muutamaa peliä ja aina on ollut hauskaa. Eilen olin yksin, vaikkakin välillä siltä ei tuntunut, koska kaiken laiset juntit tulivat kyselemään kuulumisia Yksi parhaista lähestymisistä meni näin: "Moi, kuka noista saa sua panna?" Hieman hämmentyneenä vastasin, että suosittelen huolehtimaan omista asioisttaan joihin se ei mielestäni kuulu. Peleissä aika kuluu mielestäni hyvin nopeasti, alan jo hieman oppimaan pelaajien nimiä ja tunnistan jo pelaajia joita olen tavannut ilman varusteita ;)


Saatoin nauraa yksinäni ääneen tilanteelle missä HPK:n maali vietiin pois kentältä. :D Katsomot olivat ikävän tyhjät, vaikka kuulemma oli ollut tarjous jolla sai kaksi lippua yhden hinnalla. Ikävää sinänsä, että ihmiset eivät enää jaksa vaivautua hallille. Toisaalta kuka haluaa tulla katsomaan joukkuetta joka häviää suuremmalla todenäköisyydellä kuin voittaa?


Ilves hävisi siis 1-4 ja hieman mietin, onko mieli nyt maassa ja treffeistä ei tule mitään, mutta onneksi olin väärässä. Pelin jälkeen kävimme syömässä ja sain kukkia. En ole mikään kukkaihminen sillä saan ne aina yhdessä yössä kuolemaan, mutta tottakai se aina mieltä lämmittää kun toinen on minua ajatellen ne ostanut. Meillä oli ihanaa yhdessä ja suhteemme alkaa olla siinä tilassa, missä yleensä minä olen livistänyt ja kertonut että en ole vielä valmis sitoutumaan ja asettumaan aloilleen. Tällä kertaa päässäni pyörii kuitenkin hyvin erilaiset asiat kuin ennen. Ehkä haluankin poikaystävän? Ehkä haluan kertoa päiväni tapahtumista, ja nukahtaa saman miehen viereen joka ilta?
Viime aikaiset tapahtumat ovat ehkä vaikuttaneet minuun jollain lailla ja ymmärrän paremmin kuinka arvaamatonta elämä saattaa olla. Tai sitten aikaisemmat miehet eivät ole olleet minulle niin tärkeitä vaikka olenkin niin luullut.


xoxo Viola

Ikävä

Viime päivät ovat olleet raskaita: tiistaina ystävämme menehtyi ja tänä aamuna vaarini joutui sairaalaan.

Vaari on jo pidemmän aikaa ollut hyvin sairas, mutta yllättäen hänen tilansa heikkeni. Kuullessani tiedon vaarin tilasta päätin lintsata luennot ja ajelin mummulaan. Mummu oli niin onneton, että teki pahaa katsella. Odottelimme Henryä ja lähdimme yhdessä Tays:iin moikkaamaan vaaria. Vaikkka sairaus on vakava, hän oli iloinen oma itsensä. Sairaalasta lähdimme takaisin mummulaan ja vietin siellä loppupäivän. Mummun kanssa on niin ihana viettää aikaa eikä ikäeromme ole este villeille jutuille. 

Mummun seura kohotti mielentilaa, mutta olen silti täysin surun murtama eikä elämällä tunnu olevan tarkoitusta. Kärsin myös kovasta koti-ikävästä. Käsite koti on minulle hieman epämääräinen, koska mamma ja pappa asuvat Helsingissä, isin sukulaiset Tukholmassa ja minä, Henkka sekä suurin osa äitin sukulaisista täällä Tampereella. Tällä hetkellä koti-ikäväni = ikävä äitiä. Onneksi mamma ja pappa on tulossa huomenna tänne!

Mielestäni pahaan olo ei saa jäädä vellomaan vaan asioille pitää tehdä jotain. Jotain sellaista, mikä tekee sinut onnelliseksi. Niinpä bookkasin 10 minuuttia sitten matkan Osloon. Lähtö on ensi viikon perjantaina. Ruotsalainen frendini on juuri muuttanut sinne ja pääsen heti hänen luokseen kyläilemään. Olemme tunteneet toisemme lapsuudesta lähtien ja meillä synkkaa ihan loistavasti. Muutama vuosi sitten sovimme, että olemme toistemme varavaihtoehdot. Aika ja paikka ei ole koskaan ollut meille suotuisa muuten varmaan oltaisiinkin jo erottomattomat. Nyt hän vielä kehtasi muuttaa Osloon kauemmaksi minusta! Pitää kuitenkin toivoa, että lähitulevaisuudessa asuisimme edes samassa maassa. Olen siis lähdössä viikon lomalleni yksin, koska aion viettää laatuaikaa tulevan aviomieheni kanssa. Vähän kuin harjoittelisi tulevaa honeymoonia. 

Lemppari kotitossut

Puss och Kram Henrika

keskiviikko 13. helmikuuta 2013

12.2.2013





Hyvä ystäväni menehtyi eilen yllättäen. Hänen muistoa kunnioittaen sytytin tämän kynttilän. Hänen elämä päättyi aivan liian aikaisin, enkä itse pysty vielä käsittämään mitä on tapahtunut.  
Lepaa rauhassa.

Tämä laulu muistuttaa minua ystävästäni aina, enkä usko että hetkeen pystyn kuuntelemaan tätä ilman kyyneliä. J. Karjalainen - Hän

Viola

tiistai 12. helmikuuta 2013

Elämä kuluu mut ei lopu

Moi vaan munkin puolesta ja pahoittelut hiljaisuudesta, mutta kuten edellisestä postauksesta jokainen hieman fiksumpi ihminen pystyy päättälemään emme hiljentyneet tahallaan vaan olosuhteiden pakosta. Bloggailu jäi kesällä täysin kesken eikä Sisiliasta ehditty laittaa yhtään kuvia tarjolle. Sisilian tunnelmiin voitaisiin kuitenkin palata myöhemmin, sen verran ihana reissu meillä oli!

Syksy oli taas kerran pitkä ja pimeä eikä masennus ole vieläkään ohi. Opiskelin tai no yritin opiskella ahkerasti koko syksyn. Luen siis Tamkissa kone- ja tuotantotekniikan insinööriksi. Joo, se on just niin kuivaa paskaa kuin miltä kuulostaakin. Opetuksen taso on surkea, etenkin kielissä. En todellakaan suosittele kyseistä alaa kenellekään, mutta itse en enää viitsi lopettaa kesken kun olen sen verran pitkällä. Syksyllä jäin tosin hieman jälkeen joten keväällä tarkoitus olisi suorittaa yli 40 opintopistettä (suositus 30). Someone kill me now, please! Onneksi ala on miesvaltainen ja meillä on mahtava porukka, jonka kanssa tulee hengailtua silloin tällöin myös vapaa-ajalla. Ja pakko myöntää, että tuntuu myös pirun hienolta ettei peukaloni ei ole täysin keskellä kämmentä. Nimittäin monet miehet olettavat etten osaa itse vaihtaa edes lamppua. Miesten ilmeet on aina ihan parhaita kun osaan jonkun "vaativan" työn, joka lasketaan yleensä miesten hommiksi.

Meitsin opiskelumotivaatio

Syksyllä tuli biletettyä rankasti erittäin isolla rahalla ja nyt uuden vuoden kunniaksi olen pyrkinyt vähentää (jaren tavoin heh). Yksityiskohtia jokaisista pippaloista on kai turha alkaa listaamaan, mutta hauskaa on ollut. Aamuisin sen kyllä aina tunsi jokaisella solullaan. Mutta joskus tulee sellaisia aikoja että on paljon kaikenmaailman kissanristiäisiä ja muutenkin tekee mieli bailaan ja sitten taas niitä aikoja kun nillittää vaan himassa.
Hämeenkadun Appro 2012
Treeni rintamalle kuuluu hyvää, vaikka entinen personal trainerini Pasi on ihan perseestä. En haluaisi olla hänen kanssaan missään tekemissä, mutta salilla pyöriessäni törmätään silloin tällöin. Koska en myöskään halua antaa itsestäni lapsellista ja anti-sosiaalista kuvaa, moikkaan aina hymyillen. No ei siitä sen enempää. Ostin hiljattain tavalliset juoksukengät sekä sellaiset joissa on nastat. Niillä pysyy näin talvisin hyvin pystyssä! Korkokengillä olenkin syönyt lunta noin miljoona kertaa.

Asicsen juoksutossut.
Tällä hetkellä unelmoin lomasta - pienestä arjen irtiotosta. Luultavasti lähipäivinä aion varata äkkilähdön city lomalle tai sitten lämpöiseen kaukomaahan. Saa nähdä minne mieli halajaa. Kukahan lähtisi matkaseuraksi? ;)

Puss och Kram Henrika

Ps. blogin uusi nimi on mun ja Violan motto.
Pps. menee totaallisesti hermo näiden kuvien kanssa säätämiseen.

maanantai 11. helmikuuta 2013

Syksy

Hei,

vihaan selittelyä enkä sitä nytkään aijo tehdä. Blogi on ollut unholassa jo hyvän aikaa, mutta hetkellisen inspiraation kourissa päätimme herättää tämän takaisin henkiin.

En aijo pahoitella blogitaukoamme, koska teemme tätä itseämme varten, vapaaehtoisesti ja omilla ehdoillamme. Kuitenkin pitkän harkinnan jälkeen päätin kertoa teille menneen puolen vuoden tapahtumista, jotka ovat vaikuttaneet meihin molempiin.

Kaksi viikkoa meidän Suomeen paluun jälkeen Jesper ja Henry olivat ystävineen Kustavissa viettämässä viikonloppua. Kaikki oli mennyt hyvin ja oli aika lähteä takaisin Tampereelle. Puoli yhdeksän aikaan Jesper soitti ja kertoi heidän olevan juuri lähdössä ja varmisti, että voi tulla meidän luokse punkkaamaan. Seuraavan puhelun sain 22.30 Tukholmasta Äidiltä. Äiti kertoi rauhallisella äänellä, että Jesper on ollu kolarissa ja hänet on viety Turun keskussairaalaan. En vielä tiennyt mitä tarkalleen oli käynyt ja miten pahasti, mutta päätin lähteä Turkuun heti. Matkalla Henry soitti ja kertoi olevansa kunnossa, murtunutta solisluuta ja aivotärähdystä lukuun ottamatta, mutta kukaan ei suostu kertomaan muiden autossa oleiden tilasta mitään. Henry kertoi, että Jesper oli istunut etupenkillä kuskin vieressä, ja kun ambulanssi oli tullut paikalle sekä Jesper, että kuski olivat tajuttomina.

Sairaalassa sain tietää, että Jesper oli joutunut teho-osastolle, ja tilanne oli vakava. Istuimme sairaalassa koko yön. Aamulla Henrika lähti viemään Henryä Hotelliin Turkuun, he eivät suostuneet lähtemään Tampereelle, vaikka valehtelin, että pärjään kyllä. Jesperille oli jouduttu tekemään Hätätrakeostomia. Hän ei siis hengittänyt enää itse vaan rintalastan yläpuolelle oli laitettava putki. Hänet leikattiin kaksi kertaa. Oikean jalan nilkka oli murtunut viidestä kohta ja reisiluu poikki. Lisäksi oli sisäistä verenvuotoa. Kun vihdoin pääsin katsomaan häntä rupesin ensimmäisen kerran itkemään, enkä enää pystynyt lopettamaan. Johtoja meni joka puolelle johtoja ja koneet piippasitvat  kokoajan.

Jesper oli koomassa melkein kuukauden. Aina kun hengitys putkea yritettiin ottaa pois jokin meni pieleen, ja se oli laitettava takaisin. Autoa kuljettanut poika oli kuollut. Jesper heräsi koomasta 15.10.2012 Sairaalasta hän pääsi pois 18.11.2012. Muutin tuolloin Helsinkiin takaisin meidän vanhaan asuntoon. Kuntoutus kestää vuosia. Nilkan täydellinen palautuminen on epätodenäköistä, fysioterapiassa käytävä kolmesti viikossa.

Hirvi. Hirvi oli syynä tähän kaikkeen. Kuljettaja oli väistänyt ja auto oli törmännyt puuhun ja lentänyt ojaan kylki edellä. Jesperillä ei ollut turvavyötä, Henryllä oli.

Viola.